Uncategorized

Valtuustoaloite pölttäjien elinympäristön parantamiseksi

Pölyttäjät ja pölyttäjien tärkeä pölytystyö on lähellä sydäntäni ja tunnettekin minut ehkä myös “mehiläissihteerinä”. Teinkin valtuustossa maanantaina 26.4.2021 valtuustoaloitteen pölyttäjien elinympäristöjen parantamiseksi:

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi vuonna 2016 kattavan raportin pölyttäjien ja pölytyksen tilasta. Raportin lopputulos oli dramaattinen – kasveja pölyttävistä hyönteislajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa. Pölyttäjien häviäminen on suora uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle, sillä lähes kaikki käyttämämme ravinto on yhteydessä tavalla tai toisella pölyttäjiin. Tilanne on riistäytynyt joissain tapauksissa jo käsissä, kun esimerkiksi Kiinassa hedelmäpuita pölytetään jo osittain käsin. Kansainvälinen tutkijayhteisö onkin vaatinut, että ryhtyisimme välittömästi pölyttäjien suojelutoimiin.

Viljelykasveista 75 prosenttia tarvitsee hyönteispölytystä. Sitä kautta pölytys on erittäin tärkeää myös ihmisten ravinnonsaannin kannalta. Suomessa tärkeimmistä pölyttäjähyönteisistä, siis mehiläisistä, kimalaisista ja perhosista, lähes joka viides on uhanalainen. Pölyttäjäkadon taustalla vaikuttavat muun muassa torjunta-aineet, vieraslajit, ilmastonmuutos ja elinympäristöjen heikentyminen. Niityt ja kedot kuuluvat nimittäin kaikkein uhanalaisimpien luontotyyppien joukkoon Suomessa.

Onkin päivänselvää, että meidän on siirryttävä kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta. Elinympäristöjen kirjon lisääminen jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla on tärkeä keino pölyttäjien tilanteen parantamiseksi.

Vaikka syysteemitason muutos on pitkälti kansallisen ja ylikansallisen päätöksenteon piirissä, voimme ryhtyä toimiin myös paikallisesti. Pölyttäjien elinympäristöjä voidaan parantaa kunnissa ja kaupunkialueilla yksinkertaisin keinoin. Kaupungin omistamia nurmialueita voitaisiin jättää luonnontilaisiksi ja tienvarsien meluvallit sekä puistojen reunamat voitaisiin muuntaa vapaasti kasvaviksi niityiksi. Lisäksi kaupunki voisi selvittää erillisten mehiläishotellien rakentamista vapaasti kasvavien viheralueiden läheisyyteen.

Olemme mitä suurimmissa määrin ehdollistuneet lyhyeksi ajetun nurmikon esteettisiin piirteisiin. Lyhyeksi ajetut nurmikot eivät kuitenkaan palvele luonnon monimuotoisuutta. Oikein kohdennetulla suunnittelulla voidaan saavuttaa myös säästöjä kaupunkialueiden hoitokustannuksissa. Kaupungin toiminta voi kannustaa myös asukkaita ja yksityisiä toimijoita mukaan toimintaan.

Näistä mainituista syistä esitän, että:

Kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla parannetaan pölyttäjien elinympäristöjä kaupunkialueilla.

Ensimmäinen allekirjoittaja,

Iida-Eveliina Rantalainen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *